Minulla on aina ollut sellainen mielikuva, että yksi nykymaailman suurimmista ongelmista on se, että ihmiset eivät välitä lähimmistään, lähinnä vain itsestään. Sittemmin olen huomannut, että yksi lähipiirini suurimmista ongelmista on se, että sen sijaan, että ihmiset katsoisivat omaan napaansa ja huolehtisivat itsestään, he huolehtivat sydän syrjällä toisistaan. Kaiketi toisesta huolehtiminen on helpompaa kuin itsestään? Teen kyllä toisista huolehtimista ihan itsekin, eikä se ole alkuunkaan helppoa. Taidan muutenkin mennä ihan samaan kastiin, koska en koe, että minusta tarvitsikaan huolehtia, mutta toisista kyllä. Sitten taas ne toiset huolehtivat minusta. What goes around...

Tänä keväänä ehdin lietsoa itselleni uskomattoman pahan mielen ja stressin tulevaisuudesta. Sitten tulin siihen pisteeseen, jossa vaan päätin heittää kaiken helvettiin. Ehken nyt suoranaisesti helvettiin, mutta päätin, että lykkään yhteiskunnalle mieliksi tekemistä jälleen vuoden. Ainakin melko varmasti. Hyvin luultavasti olen ensi vuonna tismalleen sama duunari kuin olen tämänkin vuoden ollut. En ole edes varma, että onko minun parempi olla se duunari ja tienata verorahoja vai opiskella korkeakoulututkinto? Kumpaa se Herra Yhteiskunta sitten enemmän haluaa? Kaiketi näin monen vuoden jälkeen olen korkeakoulututkinnon suhteen jo menetetty tapaus ja saan ihan rauhassa olla duunari koko loppuelämäni. Jostain on päähäni tullut ajatus, että pitää etsiä aikuisten töitä, eikä työt saa olla kivoja ja nyt kun ne ovat, en tee oikeita töitä. Ei minusta oikeasti tunnu, että olisin töissä. Ainakaan missään oikeissa töissä. Minä käyn joka päivä laulamassa ja nauramassa paikassa X, menen sinne aina hymy huulilla ja saan siitä vielä rahaakin. Pullat pitäisi olla hyvin uunissa ja kehtasin vielä potea siitä hirvittävää syyllisyyttä. Ehkä ensi vuonna hankin sen aikuisten ammatin, ehkä en. Tällä hetkellä en ole valmis päästämään irti tästä, mitä minulla nyt on.

Huomenna Kekelässä rillataan. Huomenna on myöskin vappu. Tänne pitäisi tulla paljon rakkaita ihmisiä ja minua se hymyilyttää. Kesä alkaa toden teolla olla nurkan takana ja se jos mikä tekee iloiseksi.