Tämä syksy on ollut kummallinen ja olen oikeastaan kadottanut sen. Havahduin kaikkiin kivoihin syksyjuttuihin siinä vaiheessa kun se oli jo puoliksi poissa. Hiukkasen suren sitä, muuten on kyllä taas pitkästä aikaa syitä hymyillä. Tai ehkei se edes ole niistä syistä vaan omasta mielestäni, joka tapauksessa edes tuleva talvi ei tänään tunnu kovinkaan pahalta ja se on jo paljon se. Huippu juttu on ainakin se, että Japun kanssa ostettiin Israeliin lentoliput ja maaliskuussa vietetään siellä Hilun luona kymmenen päivää. EHKÄ myös luvassa olisi joulun aikaan perhelomaa, jos vaikka tänä vuonna saataisiin päätettyä jokin yhteinen kohdekin. Minä kyllä lupasin lähteä vaikka sitten sinne Kanarialle jos Aapo ei muualle suostu. Ilmainen reissu se kuitenkin on ja jos ei Kanarialta muuta saa niin ainakin rusketuksen.

Olavi Uusivirrasta hyppäsin sitten Cureen. Ei edes niinkään suuri loikkaus, Cure nyt on joka tapauksessa vähän eri liigassa (paremmassa) ja Olavi on aika kovasti ottanut siltä vaikutteita. Melkein nolottavan liikaa.

Elämä on lokakuussakin aika ajoin varsin rakastettava ystävä.