Nyt minulla on oikeasti loma. Pääsykokeet on taaksejäänyttä elämää ja voin vain täysillä keskittyä nauttimaan kesästä. Tuntuukin kesältä kun ulkona on lämpöasteita 4 ja tuuli tulee luultavimmmin Siperiasta, niin kylmältä se tuntuu.
Pääsykokeet itsessään meni aika hyvin. Pääsin siis jatkoon ekalta kirjatennttipäivältä ihan jees pisteillä ja olin jo siitä niin iloinen, etten edes jännittänyt ryhmätehtävää ja haastattelua. Ehkä ne senkin takia menivät sitten niin hyvin.  Haastettulassa kysyivät vielä viimeiseksi, että miksi juuri sinä olisit hyvä tänne. Minä vastasin, että "Koska minä kuulun tänne". Se haastattelutilanne oli niin rento, että siinä saattoi heitelläkin vähän kärjistettyjä juttuja. Miksipä sitä ylipäätänsä nöyristelemään jos tietää olevansa oikeassa. Jos ne ei minua sinne ota ne on joko A) idiootteja tai B) kaikki muut hakijat on jotain yli-ihmisiä.

Aika yllättynyt olen jos en pääse, mutta mikään ei ole varmaa ennen kuin nii yliopiston ovessa olevassa listassa tiistaina lukee. Tosi mielelläni olisin kyllä sinne menossa. Keskiviikkoaamuna kello kuusi tuntui vähän toiselta, mutta paikan päällä Joensuussa paikka tuntui jotenkin niin omalta. Torstaina se sitten vaan vahvistui kun tapasin kivoja tyyppejäkin. Karjalainen minussa kokee olevansa kotonaan siellä. Jos muuttaisin sinne saisin syödä vaikka joka päivä vesirinkeleitä ja oikeanlaisia karjalanpiirakoita!