Vielä muutama päivä pitäisi jaksaa tätä elämää. Toisin sanoen kolmen päivän päästä olen työtön ja koditon. Pian myös rahaton ensimmäisen seikan takia. Vaan ei haittaa, oikeastaan nautin siitä aika paljon. Tuntuu vapaalta. Pääsykokeisiin pitäisi vielä myös jaksaa lukea jokunen päivä ja se taas stressaa minua. Ei tarvitsisi ja oikeastaan stressaan vähemmän kuin minun luonteenlaadulla kuuluisi, mutta pienikin stressi on liikaa. Olisi ihanaa olla stressivapaa ihminen. Siinä on tavoitetta.

Joka tapauksessa, tulevaisuudellani ei ole huonoa suuntaa. Vaihtoehto A on totta kai se Joensuu, mutta vaihtoehto B:kin olisi ihan jees. Minulla on varma työpaikkakin joka tapauksessa elokuussa jos ei koulu aukene. Ja kaiken lisäksi tykkään tästä työpaikasta todella paljon. Kaiken kaikkiaan siis sen viimeisenkin stressin murun voisi heivata. Kesäni kuulostaa ainakin paperilla tosi mahtavalta, en nyt suunnittele mitään Elämän kesä 08 projekteja kun se 07 meni niin penkin alle, mutta saumoja on.

Olen myös aika surullinen. Minun ja Jayn yhteiselo loppuu tältä erää ja ottaen huomioon kuinka tiivistä se on ollut, kutsuisin tätä eroksi. Ehkä nyt sitten oikeasti rupean selviytymään yksin. Jos nyt olisi talven alku saattaisin surra hirveästi. Nyt on tulossa kesäkesäkesä ja niin paljon aurinkoisia päiviä, että taidan säästää surut syksyyn.